Kilpailu

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet järjestettiin syksyllä 2016. Koe perustui Abitti-kurssikoejärjestelmässä testattuun arkkitehtuuriin: sekä palvelimet että kokelaan koneet käynnistetään USB-muistitikuilta. Järjestely on toimiva, mutta kaukana ideaalista.

Kerätäksemme ideoita digitaalisen ylioppilaskokeen tulevaisuudesta järjestämme kaikille avoimen kilpailun, jossa kilpailijoiden tehtävänä on kuvata toteuttamiskelpoinen digitaalinen alusta ylioppilaskokeelle. Kilpailutehtävänä on laatia digitaaliselle ylioppilaskokeelle tekninen toteutustapa, joka helpottaa kokeen järjestämistä, säästää meidät USB-muistitikuilta ja parantaa koetilanteen tietoturvaa.

Kilpailutöissä on esitettävä toteutuskelpoinen tapa järjestää digitaalinen ylioppilaskoe tällä hetkellä käytettävissä olevalla teknologialla. Esitys voi sisältää proof-of-concept -tason toteutuksen, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuvaus toteutusteknologioista ja toimintaperiaatteesta voi hyvinkin olla riittävä. Tämän kuvauksen lisäksi hyvässä kilpailutyössä tarkastellaan ratkaisua kokonaisvaltaisesti esim. käytettävyyden, ylläpidettävyyden, tietoturvan ja kustannusten näkökulmista.

Nykyiseen sähköiseen ylioppilaskokeeseen voi tutustua seuraavien lähteiden avulla:

Koska nämä dokumentit eivät välttämättä sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, voivat kilpailuun osallistujat esittää sähköisen ylioppilastutkinnon kehittäjille kysymyksiä sivuston keskustelupalstalla. Jotta kaikki halukkaat saavat saman informaation, ylioppilastutkintolautakunta ei vastaa yksityisesti tai muita alustoja käyttäen esitettyihin kysymyksiin. Merkittävistä kilpailuun liittyvistä asioista tiedotetaan Twitterissä, #hackabi2. Kilpailijat voivat luonnollisesti kerätä aineistoa työnsä pohjaksi myös muista kuin tässä mainituista lähteistä.

Kilpailutyöt tai -työhön osoittava viite lähetetään sähköpostilla osoitteeseen lautakunta@ylioppilastutkinto.fi. Sähköposti voi sisältää latauslinkin tai vastaavan. Kilpailuaika päättyy 15.1.2017. Kilpailijat voivat halutessaan julkaista kilpailutyönsä aiemminkin. Kilpailuun voi osallistua nimimerkillä.

Tuomaristoon kuuluvat design director Markus Berg (Futurice Oy), tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen, cyber security advisor Erka Koivunen (FSecure Oy) ja senior consultant Toni Strandell (Reaktor Oy).

Ylioppilastutkintolautakunta sitoutuu lunastamaan kolme parasta kilpailutyötä 1000 € kappalehintaan. Kilpailutyön lunastamista varten lautakunta tarvitsee kilpailijan tai kilpailijoiden henkilötiedot. Kilpailutyön jättäjä voi olla myös Y-tunnuksen haltija (yritys tai yhteisö).

Kilpailutyö

Kilpailutyön tulee kuvata tai näyttää riittävällä tasolla, millainen ratkaisu on, mitä teknologioita siinä käytetään, ja miten kokonaisuus toimii. Kilpailutyöt on lisensoitava avoimella lisenssillä (esim. PD, CC, GNU FDL) ja ne ovat julkisia heti kilpailuajan päättymisen jälkeen. Kilpailijat voivat halutessaan julkaista kilpailutyönsä aiemminkin. Kilpailutyön muoto on vapaasti valittavissa. Jos kilpailutyö sisältää proof-of-concept -tyyppisen toteutuksen, sen voi...

Read more ...

Käyttäjäryhmien kuvaus

Käyttäjäryhmät kuvataan kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kilpailutyön on syytä huomioida eri käyttäjäryhmien tarpeita. Se minkä ryhmän/ryhmien toiminta muuttuu suhteessa nykytilanteeseen jää kilpailutyön arvioitavaksi. Ylioppilaskokelaat ovat lukumääräisesti selvästi suurin käyttäjäryhmä. Kokelaille halutaan tuottaa riittävän ennustettava ja toimiva koetilanne. Koetilanteessa kokelaiden on hyvä pystyä keskittymään itse koesuoritukseen teknisen ympäristön sijaan. Koetilanteessa kokelaat tunnistetaan henkilötodistuksella. Vastausten arvosteluvaiheessa on voitava luottaa...

Read more ...

Ylioppilaskokeen järjestäminen

Ylioppilaskoe on yksilökoe, jonka tavoitteena on mitata kokelaiden osaamista lukion opetussuunnitelman mukaisesti. Kokeet tehdään kahdesti vuodessa, eli kunkin aineen koepäiviä on kalenterivuodessa kaksi. Koetehtävät laaditaan ylioppilastutkintolautakunnassa. Tyypillisesti koetehtävät laatii ylioppilastutkintolautakunnassa työskentelevä 3-8 hengen ryhmä. Koe laaditaan kokonaisuutena, eli tehtävät täydentävät toisiaan niin vaativuuden, sisältöjen kuin vastaustyypin (tehtävänannon) mukaan. Saman tutkintokerran kokelaiden suorituksia verrataan keskenään. Jos...

Read more ...

Nykyinen arkkitehtuuri

Nykyinen kurssikoejärjestelmä toimii hyvin. Sillä on järjestetty onnistuneesti neljä sähköistä.  ylioppilaskoetta yli 23 000 kurssikoetta, joihin on annettu noin 360 000 koevastausta. Järjestelmällä on tehty kokeita lähes 2 000 eri laitemallilla. Nykymuotoinen sähköinen ylioppilaskoe järjestetään lukioon rakennetussa suljetussa paikallisverkossa. Verkon palvelimia on kaksi: varsinaisessa palvelimessa on koetehtävät jakava ja vastaukset tallettava node.js-sovellus ja PostgreSQL-tietokanta. Varapalvelin...

Read more ...

Nykyisen toteutuksen haasteita

Nykyisessä tavassa järjestää sähköinen ylioppilaskoe on monia haasteita. Järjestely perustuu USB-muistitikkuihin, joiden laadussa on suuria vaihteluita. Hankintahetkellä on vaikea tietää tikkujen todellista kirjoitusnopeutta. Kokelaskäytössä merkitsevä nopeus on tikun levynkuvan kirjoitusnopeus, koska tikkuja kirjoitetaan lukuisia. Palvelinkäytössä tärkein ominaisuus on pienten datamäärien kirjoitusnopeus, koska tikkua käytetään tietokannan muutosten tallettamiseen. Saman valmistajan saman mallin eli valmistuserissä voi olla...

Read more ...

Mahdollisia lähestymistapoja

Helpoin mahdollinen tapa järjestää sähköinen koe olisi se, että kokelaat asentaisivat koneeseensa käyttöjärjestelmäkohtaisen koesovelluksen. Sovellus seuraisi koneen käyttöä ja mahdollistaisi kokeen suorittamisen. Koesuoritukset säilytettäisiin vähintään kahden median varassa. Kokeen jälkeen sovelluksen voisi poistaa koneelta. Koneen natiivin käyttöjärjestelmän käyttäminen helpottaisi koeympäristön käyttöä ja vähentäisi ylläpidettävän koodin määrää. Luonnollisesti se avaisi myös uusia väärinkäytön mahdollisuuksia, jotka on...

Read more ...