Miten digitaalinen ylioppilaskoe tehdään 2020 – luvulla? Kerro meille!

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet järjestettiin syksyllä 2016. Noin kolmetuhatta kokelasta suoritti syys-lokakuun taitteessa sähköisen kokeen filosofiassa, maantieteessä tai saksan kielessä. Koe sujui hyvin: kaikkien kokelaiden koesuoritukset on nyt arvosteltu sähköisesti ja alustavat tulokset on lähetetty tänään lukioille.

Kokeen tekninen suoritusympäristö perustuu USB-muistitikuilta käynnistettäviin palvelimiin ja kokelaiden omiin koneisiin. Tämä tekniikka on osoittautunut toimivaksi: kaikilla kokelailla on sama koeympäristö ohjelmineen, laitteisiin ei tarvitse tehdä ohjelma-asennuksia, lukion tietotekniikkatuen ei tarvitse ylläpitää ohjelmistoja eivätkä tietoliikenneongelmat häiritse koetilannetta. Järjestelmällä on tehty kokeita yli 1600 konemallilla. Tärkeintä on kuitenkin se, että nykyinen ympäristö soveltuu hyvin suomalaiseen ylioppilaskokeeseen. Meidän kokelaamme eivät kaipaa sähköisiä kirjoituskoneita vaan tietokoneen, jota he voivat käyttää luovasti ajattelun apuvälineenä.

Täysin ongelmaton nykyinen järjestely ei kuitenkaan ole. Ohjelmiston käynnistäminen vaatii koneen käynnistysasetusten muuttamista, mikä ei ole ensikertalaiselle yksinkertainen tehtävä. Linux-pohjaisesta ohjelmistosta puuttuu uusimpien laitteiden ajurit, mikä on tänäkin syksynä aiheuttanut harmia monelle tuoreen koneen hankkijalle. USB-muistitikkuja on uudelleenkirjoitettava ohjelmien päivittämiseksi ja tikkujen postittaminen lukioiden ja lautakunnan välillä ei ole tätä päivää.

USB-muistitikku mediana tarjoaa myös muutamia mahdollisuuksia väärinkäyttöön. Hyvin tietoteknisesti harjaantunut kokelas voi esimerkiksi muokata sitä nopeastikin ennen koetta ja asentaa koeympäristöön vilppiä helpottavia ohjelmia (esim. rootkitin avulla pääsyn kovalevylle tai verkkoon, sanakirjan tai muuta materiaalia). Pitkällä tähtäimellä koneiden käynnistämismahdollisuus USB-muistilta voi kadota kokonaan.

Kesällä 2013 järjestimme Hackabi-kilpailun, jolla saimme arvokasta palautetta demoympäristömme tietoturvaheikkouksista. Kilpailutyöt paljastivat haavoittuvuuksia paitsi omasta ympäristöstämme, myös maailmanlaajuisesti käytössä olevista ohjelmistoista.

Nyt käännymme jälleen osaavien suomalaisten puoleen! Kerätäksemme ideoita digitaalisen ylioppilaskokeen tulevaisuudesta järjestämme jälleen kaikille avoimen kilpailun, jossa kilpailijoiden tehtävänä on kuvata toteuttamiskelpoinen digitaalinen alusta ylioppilaskokeelle. Etsimme vaihtoehtoisia teknisiä toteutustapoja, jotka helpottavat kokeen järjestämistä, säästävät meidät USB-muistitikuilta ja edelleen parantavat koetilanteen tietoturvaa. Tuomaristoon kuuluvat design director Markus Berg (Futurice Oy), tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen, cyber security advisor Erka Koivunen (F-Secure Oy) ja senior consultant Toni Strandell (Reaktor Oy). Kilpailutyöt on lisensoitava avoimella lisenssillä ja ne ovat julkisia. Ylioppilastutkintolautakunta sitoutuu lunastamaan kolme parasta kilpailutyötä 1000€ kappalehintaan.

Kilpailu käynnistetään 1.12.2016 ylioppilastutkintolautakunnan maksuttomassa webinaarissa ja yhteistyössä Reaktorin kanssa Slush.D-tapahtumassa (http://reaktorventures.com/slush/). Kilpailuun liittyvä dokumentaatio julkaistaan verkossa. Samalla avataan julkinen keskustelukanava kilpailuun osallistuvien ja lautakunnan välille. Kilpailuaika päättyy 15.1.2017.

Lisätietoja: